Länsimäen Yhteisöllinen Ympäristötaideprojekti

Istutustalkoot 12.9.06

2006-11-03T02:23:00.000-08:00

Haikein mielin kokoonnuimme istuttamaan ruusuja ja kukkasipuleita. Toimitimme osan pajuteoksista hakkeeksi, mutta se sattui niin paljon sydämeen, että jätimme osan paikoilleen. Jäämme seuraamaan kuinka ne pärjäävät syksyn viimoissa ja talven tuiskuissa. Arto Hämälainen ja Heikki Väisänen ovat luvanneet olla "passissa" ja tarkkailla tilannetta.

Kiitos vielä kerran kaikille!
T.Ritva

Ritvan teksti Ekoarki-hankkeen loppuraporttiin

2006-11-03T02:10:00.000-08:00

Risukasasta Länsiruusuksi

Suomessa ympäristötaide käsitteenä vakiintui 1990- luvun alkupuolella ja yhteisötaide-käsite tuli Suomessa tutuksi 1990-luvun loppupuolella. Yhteisöllisestä ympäristötaiteestakin voi puhua. Silloin ainakin minä tarkoitan sillä sellaisia teoksia, jotka syntyvät useiden viranomaistahojen, paikallisten ihmisten ja organisaatioiden kanssa yhteistyössä. Länsiruusu on siitä yksi hyvä esimerkki.

Aloitteen Länsiruusu-teoksen tekemiseen teki alkuvuodesta ekoarki-hanke, jonka koordinaattori Hanna Lilja neuvotteli teospaikoista Vantaan kaupungin viheralueyksikön kanssa. Sieltä tarjottiin useita vaihtoehtoisia paikkoja taiteen tekemiselle. Taiteilijan kannalta ”ekologisesti ja maisemallisesti merkittävä sekä asukkaiden kaikissa kyselyissä arvostama Kormuniitynoja” kuulosti paikalta, joka on jo kyllin hyvä itsessään, eikä tarvitse taiteilijan panosta. Kunto- ja Suunnistajanpolun välisestä viherkaistaleesta kerrottiin mm. näin: tullut runsaasti asukasvalituksia, toivotaan alueen yleisilmeen kohentamista ja jotakin positiivistakin alueelle. Sisäiset kellot alkoivat heti kilkattaa, tuohan se on.

Asukkaat olivat jo valmiiksi reagoineet paikkaan. Tilaus oli jo ikään kuin olemassa. Paljon oli kuitenkin tehtävää ennen kuin asukkaat pääsivät kehiin. Kevättalvella tutustuin Urban II Helsinki-projektissa Taikissa ympäristötaidetta opiskelevaan kanadalaiseen Scott Elliottiin ja houkuttelin hänet yhteistyökumppanikseni. Hänen kanssaan harrastimme ”think thankkeja”, ja kuikuilimme alueella.

Vuoropuhelua oli myös hallinnon suuntaan. Mitkä asiat ovat mahdollisia? Kyseessähän on kuitenkin vilkasliikenteisen tien reunassa oleva alue, liikenneturvallisuus on otettava huomioon, rahaa projektiin niukanlaisesti, millaista elinkaarta teokselle ajatellaan, kenen vastuulle teoksen projektin jälkeinen elämä jää jne. Ratkaistava oli myös kaikki perusasiat: mitä työvälineitä on saatavissa, mitkä pitää ostaa, missä niitä säilytetään, missä käydään vessassa, mistä saadaan vettä…Jos ja kun istutamme ruusuja tai mitä tahansa: miten maamassojen vaihtaminen tapahtuu, mistä saadaan multaa, kuka sitä kuskaa, missä ovat kaapelit, kuka kaivaa kuopat ja mitä kaikki maksaa?

Länsimäkipäivänä annoimme ruusuvauvoja sijaiskoteihin ja jatkoimme suunnittelua pienoismallin avulla yhdessä asukkaiden kanssa. Suunnitelma kypsyi vähitellen: ruusuja ja pajuja. Tässä vaiheessa ajattelimme vielä kasvattaa keltapajusta teoksia, mutta konsultoidessani viheryksikköä, tajusin, että pajut eivät pysty kasvamaan teospaikalla.

Länsiruusu syntyi nopealla aikataululla, eikä alueella ollut tämän tyyppistä tekemisen perinnettä, siksi tiedotus oli projektissa keskeisessä asemassa. Länsimäki on siitä poikkeuksellinen alue, että siellä isoa osaa kiinteistöstä isännöi Länsimäen kiinteistöpalvelu. He tulivat mielellään projektiin mukaan. Yhdellä puhelinsoitolla ja sähköpostin lähettämisellä he tarvittaessa toimittivat tiedotteet alueen kaikkiin rappukäytäviin ja muutenkin avustivat teoksen tekemisen eri vaiheissa. Vantaan kaupungin nettisivuilla kerrottiin myös projektin tapahtumista ja Vantaan Sanomat raportoi kiitettävästi projektin kulusta.

Olin ollut kaukaa viisas pyytäessäni Scottia mukaan projektiin. Hän nimittäin ehdotti blogin perustamista projektille, joka osoittautui monella tapaa merkitykselliseksi työvälineeksi. Sen avulla pystyi tiedottamaan kaikille yhtä aikaa, mitä milloinkin on tapahtumassa, sinne pystyi dokumentoimaan asioita, jotka itsessään herättivät kiinnostusta ja lisäsivät osallistujien määrää. Usealle projektiin osallistuvalle blogista tuli syy opetella internetin käyttö. Vuorovaikutteisuus toteutui niin, että esim. kirjastossa blogia käytiin lukemassa ja sitten työmaalla kommentoitiin siellä olevia asioita. Yhtään kommenttia suoraan blogiin kirjoitettuna ei tullut. Henkilökohtaiseen sähköpostiini sain viestejä projektin ulkopuolisilta ihmisiltä, jotka kertoivat seuraavansa sympaattista tarinaa.

Tässä ensimmäisessä kokeilussa blogin ylläpitäminen vei yllättävän paljon ”ylimääräistä” aikaa, johon en ollut kunnolla osannut varautua. Haaveilen siitä, että seuraavassa projektissani työmaalla on kannettava, nettiyhteyksin varustettu tietokone , jonne pystymme yhdessä osallistujien kanssa tuottamaan materiaalin työpäivän aikana.

Kesäkuun alussa olimme päätyneet ratkaisuun, että teemme väliaikaisen teoksen keväällä tienvarsilta poistetuista pajuista, istutamme ruusutarhan ja hyödynnämme paikalla jo kasvavia kasveja osana teosta. Jatkoimme vielä teoksen tarkempaa suunnittelua paikan päällä järjestämällä raivaustalkoot. Tässä tilaisuudessa minua ilahdutti erityisesti nuorten poikien vakavamielinen suhtautuminen tekemiseen.

Varsinaisen ympäristötaideleirin aloitimme Kuntopuistossa 13.6.06. Ja mitä meillä oli: iso risukasa, oksasaksia, narua ja nippusiteitä. Lisäksi tiesimme, että avajaisia vietetään 29.6. illalla. Kysymykset kuuluivat: mitä minun pitää tehdä? Millä tavalla minun pitää tehdä? Vastaukseni oli systemaattisesti: en minä tiedä, ala kokeilla, katso miksikä ne haluaa tulla… En minä osaa. Ehkä et vielä, mutta takaan, että projektin lopussa osaat opettaa tekemistä jo muillekin.

Alussa tekemiseen liittyi masentavia asioita. Se mitä tänään tehtiin, oli yön aikana rikottu ja saimme aloittaa uuden päivän aina nollasta. Mutta emme lannistuneet. Käännekohta tapahtui yhden viikonlopun aikana. Tein julisteen, jossa kerroin, että viereisessä kassissa on työvälineitä ja pyysin omatoimirakentelijoita osallistumaan tekemiseen. Työvälineet varastettiin, mutta teoksia ei enää rikottu. Saimme jopa epäsuoran anteeksipyynnön yleensä kauempana pysytteleviltä, mäyräkoiria kantavilta nuorilta, kun he ohi kulkiessaan kävivät kyselemässä tekemisistämme.

Rikkomisesta oli jotain hyötyäkin. Se kasvatti ryhmän taitoja, jokaisen uudelleenrakentamisen jälkeen teokset olivat laadullisesti parempia, eikä meidän tarvinnut miettiä, mitä tehdä alkupäässä projektia syntyneille kokeellisille ”turauksille”.

Projektin aikana syntyi aikaisemmin toisilleen tuntemattomista, eri-ikäisistä ja erilaista sosioekonomisista asemista tulevista ihmisistä tekemisen ydinjoukko, joka yhdessä kantoi vastuun teoksen onnistumisesta. Sama porukka huolsi teosta kesän aikana ja syksyllä toimitti väliaikaiseksi tarkoitetut osat hakkeeksi; takaisin osaksi luonnon kiertokulkua. He istuttivat uudet ruusut paahteisen kesän aikana kuolleiden tilalle ja piilottivat kukkasipuleita multaan. Odotettavissa on siis väriloistoa tulevina vuosina.

Tuo aikaisemmin kuvailemani keskustelun kulku näyttää liittyvän kaikkiin vetämiini projekteihin. Ja joka ikinen kerta tapahtuu jotain ihmeellistä, jota en koskaan lakkaa hämmästelemästä: avajaisia todellakin vietetään, teos on valmis, osallistujat esittelevät ylpeänä teosta avajaisvieraille asiantuntijoina ja alun tekemiseen liittynyt hämmennys on unohtunut.

Näissä avajaisissa jotkut aikaisemmat projektini olivat läsnä. Trumpetistina oli Mauri Tahvanainen, joka oli tuonut mukanaan avajaisiin muitakin pihlajistolaisia asukasaktiiveja. Aarteenetsijäntieltä oli porukkaa. Länsimäkeläisiä oli runsaasti paikalla. Yhteisiä keskusteluja käytiin. Keskustelut vahvistivat ihmisten uskoa siihen, että yhdessä tekemällä omaa asuinaluetta voi muuttaa viihtyisämmäksi. Sivutuotteena tapahtuu asioita, jotka ovat elämässä analogisia risukasan metamorfoosille.

Ritva Harle 1.11.06

Ps. Kevään kukkaloistoa odotellessa tällä voi käydä muistelemassa menneen kesän lämpöä ja valoa.

Scottin teksti loppuraporttiin

2006-11-03T02:05:00.000-08:00

LÄNSIMÄKI EKOARKI PROJECT

The project that was completed on Länsimäentie in Länsimäki, Vantaa, was a community art project that transformed and regenerated an unused piece of land by using the community’s artistic talents. The process through which the result was achieved can offer some insight into which techniques were successful and which were not.

This project was begun in March, 2006, with a first viewing of the site. Co-ordinator Hanna Lilja, as well as artists Ritva Harle and Scott Elliott visited the proposed location, and took photographs. From this visit and these photographs, the artists planned the process and came up with ideas for what could be done with the space.

In May, Lilja, Harle and Elliott presented the ideas in a kiosk at a fair in Länsimäki, where many other organizations also had info-kiosks. This proved very successful, as both young people and old showed interest in the project. At this fair, people were asked to plant some small roses beginning to bud and to take them home to be later planted at this site.

People were also asked to give their email addresses to be contacted later with more information about the schedule for the project. The project didn’t begin until much later, since the real work at the site was done in June. The roses that were taken home in May all died or were forgotten, as no participants brought roses to the worksite. New roses were brought in and planted at the site in June. Also, although the people who left their email addresses were contacted, they did not respond, and so participants for the activities in June had to be found through other means.

In early June, a large sign was made advertising the dates of the project. Advertisements were also placed in many newspapers, in Vantaa and Helsinki, to try to encourage people to take part in the project. Ritva Harle also started to work on the site, and many of the local residents talked with her about the project. These actions were the most successful at gaining more participants in the project.

A blog site was created for this project, and is still up and running. Keeping up this blog, with up to date information and pictures was a great deal of work, and took up much more time than was anticipated. As a result, Harle worked many more hours than she was paid for. Harle says that if she had had a laptop at the worksite she could have done some computer work for the blog site when she was not occupied with constructing the sculptures. There were some times when no participants were at the site, and so she had some spare time which she could have used. Furthermore, she could have made the blog site with the help of the locals, getting their views on what should be on the site and making them even more involved in the project as a whole. The participants in the project have said that they were very happy to have the blog for the project, and were excited to see their pictures on it. Many participants were not accustomed to using the internet, and so did not visit the blog site, but some have said that they are beginning to learn how to use the internet in order to view the blog, and perhaps to start their own blog site, a very definite positive step.

During the building process there were some problems, some were solved and others were not. The biggest problem that arose at the beginning of June was that each night the sculptures were destroyed. This happened every night for at least a week. The sign that showed the project schedule was ripped down, the work of the adults and children were broken into pieces. One evening, Harle decided to leave some tools out with a sign that asked for help with the project, that the tools were free for anyone to use to make something for the project. The next day, the tools were gone, but nothing had been destroyed. Some teenage boys came to the site, and spoke with Harle about what she was doing, about the project, and from then on, nothing else was destroyed.

Perhaps it was this attempt to include these destructive individuals in the project that gained their respect. Harle believes that offering them the chance to participate changed the attitudes of those who were causing all of the damage, and allowed the project to progress.

Other problems at the site mostly involved practical matters. There was no rain in June, and so the roses needed to be watered. The only water source was far away from the roses, and transporting the water to the roses was difficult. This weather was also hazardous for the children who were making sculptures for the site, as they often wore no protection against the sun. There was no shade for them to work under at the site, and Harle often had to send them home to get them out of the sun for fear that they might become ill or get bad sunburns. A full-time on-site helper was also necessary, as Harle was the only one at the site every day. Elliott was not able to assist during these hours, nor was Hanna Lilja. A full-time assistant would have made the construction process easier, as Harle was not able to assist all the participants with their sculptures at the same time.

Many people came to the opening, and those who came were very pleased with the result. New friendships between local residents were surely made, and hopefully they feel even more proud of the place where they live and call home.

Report compiled by Scott Andrew Elliott

Please visit the picture site. It can be found online at

www.fotki.com/lansimaki

"virallisia" tiedotteita

2006-07-23T21:58:00.000-07:00

Teoksen nimeksi on valittu Länsiruusu!
Ehkä juuri nyt tällä hetkellä jauhosavikko olisi oikeampi nimi - suuri osa ruusuvauvoista ei ole selvinnyt hengissä tämän kesän paahteista.

Mehän emme lannistu, vai mitä? Uusien ruusujen
istutustalkoot tiistaina 12. syyskuuta klo 18 - 20.
Istutetaan samalla kukkasipuleita, niin saadaan väriloistoa ensi kevääksi.

Valokuvista

Tekemisen aikana ja avajaisista otettuja valokuvia saatavana Etukuva oy.stä syyskuun loppuun saakka. Se sijaitsee Hakunilan postin vieressä. Jokainen tekemiseen osallistunut henkilö saa hakea itsellensä 10 kuvaa veloituksetta. Kaiken kaikkiaan tarjolla olevia kuvia 0n 95 kpl.
Ne maksavat 0,25€ / kpl. Tilauksesta menee n. viikko siihen kun kuvat ovat noudettavissa.

PS1. Nimen valinta ei ollut demokraattinen prosessi, vaan valikoin sen tulleista ehdotuksista ihan yksin.
PS2. Mun nettisivuilta löytyy tällä hetkellä toimivat yhteystietoni http://www.ritvaharle.com
T. Ritva

Minttu 5v ja Mikko 15v

2006-07-23T21:56:00.000-07:00

Missä luuraavat Minnttu 5v. ja Mikko 15v.?

Heistä kerrotaan, että ovat aika kovia tyyppejä, pitävät silti hyvää huolta toisistaan.
Minttu tykkää tanssimesta ja tietokonepelien pelaamisesta. Mikko aikoo perustaa bändin, mikäli jalkapallon pelaamiselta ehtii.
Minttu ja Ville häipyivät heti aluksi omille teilleen. Viimeksi heidät on nähty kirjaston mäellä. Onko kellään muita havaintoja heistä?

Mikä teokselle nimeksi?

2006-07-10T04:59:00.000-07:00

Tähän mennessä tulleet ehdotukset:

Lähetä omasi ja kommentoi näitä

Ruusuvauvojen koti
Ruusujen kansa
Ruusujen vartijat
Ruusuvauvat ja Risuvaarit
Risu & Ruusu 06 (tai sit pelkkä Risu & Ruusu)
Ruusuja ja Risuja
Pajun ja Ruusun Aika
Pajuruusu
Ruusuväylä
Länsivälkky
Läntinen Puutarha
Länsiruusu
Risuinen ruusumäki
Risuinen Ruusu
Ruusuiset Risut
Länsimäki Rose Avenue
Rue de Rose
Paju & Ruusu Art Galleri

2006-07-10T04:45:00.000-07:00

Teoksen tekemiseen osallistui n. 70 henkilöä.

Suuret kiitokset kaikille TEILLE teoksen tekemiseen osallistuneille!

Linkistä löydät muutamia avajaiskuvia. Niitä on huomattavasti enemmän, mutta Fotkissa ei enää ole tilaa...

http://public.fotki.com/lansimaki/avajaiset/

Yhteisen Länsimäkeläisten kunniakirjan lisäksi kunniakirjat erityisestä aktiivisuudesta myönnettiin

Perhe Markkaselle, Arto Hämäläiselle, Ira Venäläiselle, Leena ja Roope Virtaselle.

Kunniakirjat hedelmällisestä yhteistyöstä Länsimäen Kiinteistöpalvelu Oy.lle, erityisesti Keijo Paakkunaiselle. Kunniakirjat Rauno Sivénille ja Hannu Yliselle, jotka toivat oman osaamisensa ja koneitansa projektin käyttöön.

Erityiskunniakirja Pekka Ojalalle, joka lupautui käynnistämään petankipelit klo 12.00 sunnuntaisin Kuntopuistossa. Tervemenoa pelaamaan!

On aika juhlia!

2006-06-28T00:10:00.000-07:00

Mitä oli ennen ruusuja? Miltä maailma näytti, ketä siellä asui? Aikana ennen historiankirjoitusta Länsimäki oli paikka, josta ruusut syntyivät maailmankaikkeuteen…

Vielä nimeämättömän Länsimäen yhteisöllisen Ympäristötaideteoksen

avajaisjuhlat

to 29.6.06 17.00 - 19.00

Nimiehdotuksia ja juhlijoita kutsutaan Länsimäentien reunaan, Kuntopolun ja Suunnistajanpolun väliselle viherkaistaleelle

Avajaisissa esiintyy trumpetisti Mauri Tahvanainen

tervetuloa!

Lisätietoja: kuvataiteilija Ritva Harle, 045-6366306
Ekoarkikoordinaattori Hanna Lilja, 050-5014850

projektin kuvia löydät täältä:

http://public.fotki.com/lansimaki/kuvia_tekemisest/

lehdistötiedote

2006-06-28T00:07:00.000-07:00

Kutsu tiedotusvälineille

vielä nimeämättömän Länsimäen yhteisöllisen ympäristötaideteoksen
avajaisjuhliin torstaina 29. kesäkuuta kello 17-19

Nimiehdotuksia ja juhlijoita kutsutaan paikalle Länsimäentien reunaan,
Kuntopolun ja Suunnistajanpolun väliselle viherkaistaleelle
Avajaisissa esiintyy trumpetisti Mauri Tahvanainen

Kesäkuun aikana länsimäkeläiset ovat tehneet porukalla ympäristötaidetta.
Kaikille halukkaille avoin ympäristötaideleiri on koonnut päivittäin
kymmeniä
asukkaita Länsimäen Kuntopuistoon rakentamaan taideteoksia pajusta.

Asukkaiden rakentamat pajuteokset ovat osa Länsimäentien varteen
valmistunutta
ympäristötaideteosta. Pajuhahmoissa seikkailevat eläimet, ihmiset ja
mielikuvitusolennot.

Pajuteosten lisäksi ympäristötaideteokseen kuuluu ruusutarha, jonka ruusut
on
saatu lahjoituksina ja pelastettu eri paikkakunnilta. Suuri osa ruusuista on
peräisin 1920-luvun alussa Tampereelta Helsinkiin tuoduista
juhannusruusuista.
Vantaalle nämä ruusunpistokkaat kulkeutuivat Pihlajamäestä, jossa ne olivat
villiintyneet vanhan talon pihasta metsään. Yksi ruusuista on Laivajärven
kyläyhdistyksen länsimäkeläisille lahjoittama, osa on peräisin Vanhan
Lahdentien alta aikoinaan pelastetuista ruusuista Veinin ruusutarhasta, ja
muutamat ovat Länsimäen alueelta kerättyjä villiintyneitä ruusuja.

Ympäristötaideteos on nähtävillä kesän ajan Länsimäentien varressa,
Kuntopolun
ja Suunnistajanpolun välissä olevan koirapuiston kohdalla.

Ympäristötaideprojektin vetäjänä on toiminut kuvataiteilija Ritva Harle ja
projekti on ollut osa Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Ekoarki-hanketta.
Hankkeen rahoitus tulee EU:n Urban II -ohjelmasta ja sen tavoitteena on
tarjota
mahdollisuuksia käytännön ympäristötekoihin, tukea ympäristökasvatustyötä ja
lisätä tietoa ekologisesta elämäntavasta.

Länsimäentien varsi valittiin teoksen paikaksi yhteistyössä Vantaan
kaupungin
viheralueyksikön kanssa. Asukkaat ovat valittaneet paikan
epäviihtyisyydestä.
Valituksia on tullut erityisesti sen jälkeen, kun alueella kasvaneet puut
jouduttiin kaatamaan turvallisuussyistä viherkaistaleen yläpuolella kulkevan
voimalinjan takia.

Näin sai alkunsa yhteisöllinen teos, joka on saanut muotonsa yhdessä
suunnittelemalla ja tekemällä. Teoksen suunnittelu alkoi Länsimäkipäivänä
toukokuussa ja nyt se on valmis.

Lisätietoja:
Ritva Harle, ympäristötaideoksesta vastaava kuvataiteilija,
puh. 045-636 6306

Vielä ehdit mukaan tekemään taidetta!

2006-06-26T01:05:00.000-07:00

Ruusuvauvojen koti – ruusujen kansa – ruusujen vartijat?

*Maanantaina 26.6.06 ruusujen siirtotalkoot pihoilta Länsimäentien varteen.

Kokoontuminen Kuntopuistossa 12.00

*Ruusuvauvojen sijaiskotihoitajat – istutus 14.00 alkaen Länsimäentien varteen

*Kuntopuistossa tehdään pajuteoksia Ma –Ke 12 – 19.00

''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''

Vielä nimeämättömässä Länsimäen yhteisöllisessä ympäristötaideteoksessa

TO 29.6.06 avajaisjuhlat 17.00 – 19.00

Nimiehdotuksia ja juhlijoita kutsutaan Länsimäentien reunaan, Kuntopolun ja Suunnistajanpolun väliselle viherkaistaleelle

tervetuloa!

Lisätietoja: kuvataiteilija Ritva Harle, 045-6366306

Ekoarkikoordinaattori Hanna Lilja, 050-5014850

Asukkaiden lisäksi yhteistyössä mukana mm: Vantaan kaupungin eri yksiköitä, Länsimäen kiinteistöpalvelu oy, T.Sívén oy, Hannu Ylinen

aikataulu, varaukset, ym

2006-06-13T11:33:00.000-07:00

Projektin aikataulu

Ryhmät, päiväkodit ym. yhteisöt olisitteko ystävällisiä ja varaisitte aikoja etukäteen, varsinkin, jos haluatte työskennellä muina, kuin taulukossa olevina aikoina

Taulukossa kaikille avoin = toivotamme asukkaat vauvasta vaariin tervetulleeksi tekemään taidetta yhdessä. Etukäteistaitoja ei tarvita. Pienemmillä lapsilla toivomme olevan mukana varttuneempaa seuraa. T .Ritva Harle 045-6366306

ps. Aikatauluun voi tulla muutoksia, seuraa tätä blogia…

Ympäristötaideleiri viikko 24 Kuntopuistossa


	ma 12.6	ti 13.6	ke 14.6	to 15.6
aamupäivä	risutalkoot lähtö Kuntopuiston viereiseltä bussipysäkiltä 14.00 paluu n. klo 18.00			materiaalin haku 7 - 11.30
aamupäivä		kaikille avoin 10.00 -15.00	kaikille avoin 11.00 -15.00	kaikille avoin 12.00 -15.00 huom.muutos
keskipäivä
iltapäivä /ilta
Ympäristötaideleiri viikko 25 Kuntopuistossa
	ma 19.6	ti 20.6	ke 21.6	to 22.6
aamupäivä
keskipäivä	kaikille avoin 12.00 -16.00	kaikille avoin 12.00 -19.00	kaikille avoin 12.00 -16.00	kaikille avoin 12.00 -16.00
iltapäivä /ilta	kaikille avoin 12.00 -16.00	kaikille avoin 12.00 -19.00	kaikille avoin 12.00 -16.00	kaikille avoin 12.00 -16.00
Ympäristötaideleiri viikko 26 Kuntopuistossa
	ma 26.6	ti 27.6	ke 28.6	to 29.6
aamupäivä				teoksen pystytys avajaisjuhlat
keskipäivä	kaikille avoin klo 12.00 -16.00	kaikille avoin 12.00 -19.00	kaikille avoin 12.00 -19.00
iltapäivä /ilta	kaikille avoin klo 12.00 -16.00	kaikille avoin 12.00 -19.00	kaikille avoin 12.00 -19.00

Ympäristötaideteos tehdään Kuntopolun ja Suunnistajanpolun välissä olevan
koirapuiston ja Länsimäentien väliselle 3-5 metriä leveälle kaistaleelle, joka
on lähes 60 metriä pitkä. Aikaisemmin paikalla kasvaneet puut on jouduttu kaatamaan voimalinjan takia. Sen jälkeen sinne on alkanut kasvaa luonnostaan joitakin kasveja. Jotkut
niistä säilytetään osana ympäristötaideteosta..

Kysymyksessä on yhteisöllinen teos, joka saa muotonsa yhdessä suunnittelemalla
ja tekemällä. Teosta suunniteltiin yhdessä asukkaiden kanssa Länsimäkipäivänä
toukokuussa. Samalla halukkaat saivat juurrutettavakseen "ruusuvauvoja" eli
ruusun pistokkaita. Suunnittelua jatketiinn asukkaiden kanssa 7.6 siivoamalla alue, merkitsemällä säilytettävät kasvit sekä poistamalla liian tiheät ja teokseen soveltumattomat kasvit.

Täksi kesäksi ja syksyksi paikalle tehdään väliaikainen teos 12.6 - 29.6.06 Kuntopuistossa pidettävällä ympäristötaideleirillä. Se tulee koostumaan muun muassa pajusta tehtävistä
hahmoista - eläimistä, ihmisistä ja mielikuvitusolennoista. Ehkä jotkut niistä
saavat myös kierrätysvaatteita päälleen.

kuvia projektista

2006-06-13T11:19:00.000-07:00

klikkaamalla näitä linkkejä löydät projektin kuvia

alla olevassa talvikuvia:
http://public.fotki.com/lansimaki/lansimaki_kuvat/

täällä kesäkuvia
http://public.fotki.com/lansimaki/kuvia_tekemisest/

kutsu

2006-06-02T07:01:00.000-07:00

Länsimäentien varrelle, Kunto- ja Suunnistajanpolkujen välisen koirapuiston reunaan tuleva ympäristötaideteos on tekeytymässä

Länsimäkipäivillä aloitettua suunnittelua jatketaan paikalla

keskiviikkona 7.6. kello 16-20.

*Mitataan ja merkitään säilytettävien kasvien paikat

* Poistetaan tarpeettomat ja siivotaan alue

* Ideoidaan, millainen koti nyt juurtumassa oleville

"ruusuvauvoille" tarjotaan

Tarjolla kahvia, mehua ja keksejä.

Mukaan kannattaa ottaa oksasakset, pistolapio

ja työhanskat, jos sellaiset omistaa.

Maksuton ympäristötaideleiri ma - to 12.6 - 29.6.06

Kuntopuiston viereisessä leikkipuistossa.

Leirin aikana pajuista rakennellaan hahmoja - eläimiä, ihmisiä ym. mielikuvitustyyppejä, mahdollisesti heidän asumuksiaan. Jotkut niistä saanevat (kierrätys)vaatteita päälleen

Ympäristötaideleiristä tarkemmin keskiviikkona 7.6...

Lisätietoja: kuvataiteilija Ritva Harle, 045-6366306
Ekoarkikoordinaattori Hanna Lilja, 050-5014850

Jatkossa löydät täältä kaiken projektiin liittyvän akuutin informaation...

tervetuloa!

Länsimäkipäivä 13.5.06

2006-05-17T04:22:00.000-07:00

Ruusuvauvoja istutettiin ja otettiin kotihoitoon...

Ritva Harle Länsimäessä. Asukkaat Alkoivat suunnitella pienoismallia.
Ritva Harle in Länsimäki. Local residents begining to make models for the site.

Pienoismalli päivän alussa.
View of model at the begining of the day.

Pienoismalli päivän päätteeksi.
View of model at the end of the day.

Proposals for site completed by residents.

Yksityiskohtia ehdotuksista.

Examples of proposals made by local residents.